torstai 15. lokakuuta 2015

Eiks ainakin suomalaiset kananmunat oo eettisiä?

Päätin kirjoittaa samantapaisen infopostauksen kananmunatuotannosta kuin viimeksi kirjoitin maitotuotannosta (täällä). Tässäkään postauksessa ei ole mitään järkyttävää kuvamateriaalia, joten sitä ei tarvitse pelätä.

Ensin perustietoa munijakanoista:
 Kanat on ihan mielettömän fiksuja olentoja, vaikka niiden älykkyyttä jatkuvasti vähätellään. Ne esimerkiksi oppivat viisi kertaa nopeammin kuin koirat. Ne ymmärtävät esineiden ja olentojen olemassaolon, vaikka ne vietäisiin pois näkyvistä tai muuten havaittavista. Tätä kykyä pienillä ihmislapsilla ei ole ja itse asiassa vastakuoriutuneilla tipuilla on monia muitakin kykyjä, mitä taaperoikäisillä ihmislapsilla ei ole. (Lähde) Kanat voidaankin laskea älykkyydessään kädellisten tasolle. Lisätietoa kanan oppimisesta täältä.

Munijakanat periytyvät viidakkokanoista, jotka voisivat elää keskimäärin 7 vuotta. Vanhimmat yksilöt ovat eläneet 15-vuotiaiksi.
Viidakkokanat munivat vuodessa vain 8–15 munaa.
 Kana voi tunnistaa maksimissaan 80 lajitoveriaan.


 Tuotannon eroavaisuuksista

Kananmunilla on Suomessa eniten niinsanottuja "laatuluokituksia" ja sen lisäksi mitä kekseliäimpiä markkinointinimiä. On "vapaan kanan munia", luomumunia, "pienryhmäkanalan" munia... Vaikka mitä. Voisi siis helposti kuvitella, että ainakin muulla kuin perustuotannossa munijakanojen asiat olisivat oikeastaan hyvin. Valitettavasti totuus on jotain muuta.

Pienryhmäkanala tarkoittaa virikehäkkikanalaa, joissa suomeksi on siis ihan vain lukuisia pieniä häkkejä vaatimattomilla varusteilla. Niissä yhdellä kanalla on tilaa n. A4-paperiarkin verran. Kanoja saa olla yhdessä häkissä 7–65 riippuen häkin koosta.

Vapaan kanan munat tarkoittavat yksinkertaisesti lattiakanaloiden kanojen munia. Lattiakanaloissa saa olla yhdeksän kanaa neliömetrillä. Kanojen määrällä sen sijaan ei ole mitään rajoituksia. Niitä voi olla kymmeniä tuhansia samassa tilassa. Ulkoilupakkoa ei ole,  edes kesäisin. Toisin sanoen vapaan kanan munat eivät missään nimessä tule onnellisilta saatika oikeasti vapailta kanoilta.

 Luomumunat tarkoittavat avokanaloiden kanojen munia. Luomukanalassa eli avokanalassa saa yhdessä parvessa olla 3000 yksilöä, ja 5 kanaa neliömetrillä. Ne kyllä pääsisivät periaatteessa lyhyen kesän aikana ulos, mutta näin isoissa parvissa läheskään kaikki eivät uskalla mennä ulos.

Keskimäärin kanoja on Suomessa yhdessä munijakanalassa noin 10 000 lintua ja suurimmilla kanatiloilla kanoja voi olla jopa 130 000.
Muistutan tässä välissä, että ne eivät kykene tunnistamaan enempää kuin 80 lajitoveriaan. Lisäksi luonnossa kanat muodostaisivat yleensä 1-10 linnun kokoisia parvia.
Niille olisi todella tärkeää saada toteuttaa parvensisäistä nokkimisjärjestystään, mutta se ei luonnollisesti näin isoissa laumoissa onnistu, mikä vuorostaan johtaa pahaan häiriökäyttäytymiseen.

Kanaloista puhuttaessa häiriökäyttäytyminen tarkoittaa mm. edestakaisin kävelyä, saman kohteen pakonomaista nokkimista, oman heltan pureskelua, toisten kuolleeksi nokkimista ja kannibalismia. Mitään näistä ei esiinny luonnossa, missä on tarpeeksi tilaa, tarpeeksi vähän kanoja samassa parvessa ja parven hierarkia selvillä.

Miten jalostus vaikuttaa kanoihin?

Kanojen jalostuksen seurauksena ne munivat n. 300 munaa vuodessa, mikä rasittaa niiden elimistöä todella paljon.  Vrt. niiden esi-isät munivat vuodessa sen 8-15 munaa, jos joku jo ehti unohtamaan. Jalostuksen takia myös rescuekanat kuolevat yleensä muutamassa vuodessa tehotuotantokanojen sairauksiin, kuten suolen ulosluiskahdukseen tai munanjohtimen tulehdukseen - hoidosta huolimatta. Ennen kuolemaa ne tietysti voivat sairauksien ja kehon rasittumisen takia hyvin huonosti.


Kamalinta kananmunatuotannossa omasta mielestäni on kuitenkin se, että puolet syntyneistä tipuista tapetaan heti tai vuorokauden kuluessa syntymisestä. Ne tapetaan ihan vain sen takia, että ne ovat sattuneet syntymään kukkotipuiksi - eli ne yksilöt ovat hyödyttömiä kananmunateollisuudelle. Nää kaikki henkilöt nähdään sen takia jätteenä. Pelkästään Suomessa miljoona kukkotipua heitetään silppuriin tai kaasutetaan kuoliaaksi pian syntymän jälkeen - siitä välittämättä, että kaikki niistä on ainutlaatuisia eläinyksilöitä, joilla ois ihan omat tarkoitukset olla täällä. Kukaan ei koskaan ehtinyt tutustua näihin ihaniin tyyppeihin, ne ei ikinä tapaa kanaemojaan, niille ei edes ole voitu jutella kuoren läpi (mitä kanaemot ois tehneet, jos ne ois saaneet hautoa munansa itse). 

Toisaalta, sentään niiden ei tarvitse kärsiä sitä puoltatoista vuotta elossa pienessä tilassa, joko häkissä tai ahtaassa lattiakanalassa tai kuolla vielä aikaisemmin jollain muulla kivuliaalla tavalla, kuten tukehtumalla lajitovereiden sekaan. Kukkotipujen ei tarvitse kärsiä yhtä "kauan", vaan niiden täytyy kärsiä vain alle vuorokausi ja se kuolemaan johtava hetki - joko terävän silppurin silpominen, tai hidas tukehtuminen hiilidioksidiin.

Kyllä mä silti suren niitä kaikkia hukattuja pieniä elämiä, jotka tuhotaan täysin turhaan.

Naaraspuoliset munijakanat tapetaan tosiaan keskimäärin puolitoistavuotiaina, koska niiden tuottavuus alkaa laskea sen ikäisinä. Myös niistä tulee käytännössä jätettä, yleensä turkiseläinten rehua. Ne eivät kelpaa siis edes kauppaan myytäväksi. Vaikka samapa se, länsimaisen ihmisen syömäksi joutuminenhan on ihan yhtä turha elämäntarkoitus kuin se, että sut heitettäis roskiin. Kumpaakaan ei tarvitsisi tehdä.

Jos nää asiat kuulostaa sustakin negatiivisilta: voin luvata, että kananmunatta eläminen on loppujen lopuks tosi helppoo! Jos kananmunat ei oo vielä jääneet lautasilta pois, ne kannattaa jättää. Esimerkiksi leipomiseen ei todellakaan tarvitse kananmunaa yhtään mihinkään. Sen pystyy "korvaamaan" lukuisilla tavoilla, ja vegaaniset kakut ja letut on aivan yhtä ihania! Mm. täältä löytyy siihen kattavia ohjeita. :)

Mainostan taas, että Vegaanihaasteen voi ottaa vastaan koska vain, ja nyt myös mut voi valita tuolta tutoriksi (oon siis Pirkanmaa -kohdan Venla). :) 

Jooko rakastetaan ja kunnioitetaan toisiamme, myös niitä kaikista pienimpiä. ♥




PS: Jos haluat nähdä kuvia suomalaisista kanaloista, niitä löytyy täältä ja täältä.

Kuvituskuvat on kaikki Eläinsuojelukeskuksesta, malleina vegaanituttuja ja ihana Agda-kana, joka rakastaa olla sylissä siliteltävänä. ♡ Agda tosin itse kuvittelee nykyään olevansa kukko. :)

Lisää lähteitä: 

8 kommenttia:

  1. Kiitos Venla kun tuotat tätä eläinteollisuutta kritisoivaa tekstiä. Itseltä kananmunat ovat jääneet kaksi vuotta sitten, mutta on hyvä muistuttaa itseään välillä miksi on tehnyt hyvän valinnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisitko syödä sellaisia kananmunia, jotka ovat esimerkiksi oman kanojesi tai tuttujen munia. Kaverini omistaa kanoja, jotka saavat päivin kulkea pihalla vapaana. Voisitko syödä tällaisten kanojen munia?

      Poista
    2. En söis. :) Jos ois mun ottamia rescuekanoja tai vaikka Tuulispään rescuekanoja ja pitäis keksiä, mitä niille tekee, antaisin kanojen joko ite halutessaan syödä ne (välillä kanat alkaa ite syödä muniaan, koska niiden mukana lähtee niin paljon ravintoaineita. Toki varmaan ravintoainepuutoksia voi välttää jollain tietynlaisella rehulla), antaisin kananmunia käyttäville ihmisille tai saattaisin syöttää koiralle (pitäis kyllä selvittää, oisko ne koiralle hyväks).

      Jos ne ois tuttujen ei-rescuekanojen munia, en ois tekemisissä munien kanssa. Pienimuotoiseenkin kanojen tuotantoon liittyy kuitenkin juuri esimerkiks se kukkotipujen silppuroiminen (siis jotta ne kanat on hankittu, jokaista kohden on tapettu yksi kukkotipu), ja ei-rescueyksilöt todennäköisesti tapettais myös tosi varhain. Toki päivisin pihalla vapaana kulkeminen on tosi hyvä asia, ja kiva jos sun kaveri antaa kanoille sen mahdollisuuden, mutta ei mulla itellä ois silti mitään tarvetta kananmunille - en oikeestaan nää niitä ruokana enää, nehän on munasoluja. :)

      Poista
  2. Tää oli tosi hyvä teksti! Kaikki me tällä maapallolla ollaan arvokkaita, niin ihan pienet kuin vähän isommatkin. ♥

    VastaaPoista
  3. Mites ns. kotitarvikekanalat? Olisi ollut mukava kuulla niistäkin vegaanin mielipide

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kanat ois pelastettu tuotannosta ja tappamiselta ja niitä pidettäis lemmikkeinä eikä tuotannon takia, se ois musta ok syödä niitä. Kunhan niillä ois hyvät elinolot ja niitä ei tapettais talven tullen tai muutenkaan ennenaikaisesti, niin siinä ei olis mitään eettisesti väärää.

      En itse silti söis ihan vaan siks, koska musta ois ällöttävää syödä ite toisen tyypin munasoluja ja kananmunat on musta epäterveellisiä ja turhia. En yksinkertaisesti nää niitä ruokana. Antaisin niitä varmaan tutuille kananmunia käyttäville ihmisille, niin vähentäis vähän teollista kananmunatuotantoo. Mutta jos syö muuten vegaanisesti ja sit syö myös rescuelemmikkikanojen munia, se taitaa käsitteenä mennä pikemminkin freeganismin puolelle, jos tarkoista termeistä jostain syystä välitetään. Niin ja moni muu vegaani voi olla mun kanssa eri mieltä tästä, että tää tuskin on mikään yleisluontoinen kaikkien vegaanien mielipide.

      Poista