Uusista eläinoikeusaiheisista tiedoista juuri kosmetiikkastandardien taustoja ja vaatimuksia olen itse eniten joutunut suurennuslasin kanssa selvittelemään. Näistä on olemassa aika vähän kriittisesti arvioitua ja puolueetonta tietoa, varsinkaan suomeksi. Tosi harva tuntuu tietävän, mitä mikäkin standardi oikeasti vaatii. Päätin itse kirjoittaa aiheesta suomenkielisen tekstin, koska mielestäni kuluttajien pitäisi todella tietää, mihin rahansa pistävät. Kerään siis sekä hyviä että huonoja puolia eri standardeista/merkkien omista käytännöistä.
Suomessa tunnetuin kosmetiikkastandardi on todennäköisesti Humane Cosmetics Standard. Siksi aloitankin siitä. Suomessa standardin listaa ylläpitää Animalia ja lista löytyy täältä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, eli listaa kuulee kutsuttavan ainakin näillä nimillä: "HCS", "HC-standardi", "BUAV" (vanha nimi), "Leaping Bunny" (viittaa logoon) tai Suomessa ihan vain "Animalian lista". Olen lukenut käytettävän ja itse käytän myös puhekielen termiä "pupumerkitty" tuotteista, joilla on tämä merkki. Lista on kansainvälinen ja Cruelty Free International eli se entinen BUAV ylläpitää sitä. Animalian sivuilla on ainoastaan yritykset, joiden tuotteita on saatavilla Suomessa.
 |
| Standardiin kuuluvat tuotteet tunnistat tästä Leaping bunny -logosta. |
Miinukset:
1. Kolmen vuoden välein on loppujen lopuksi tosi harvoin tarkistuksia.
2. Raaka-aineiden toimittajat saavat kyllä testata kaikki muut tuotteensa eläimillä. Ainoastaan eläinkokeettomille yrityksille toimitettuja raaka-aineita ei saa testata eläimillä. Eli kun kuluttaja antaa yrityksille rahaa, yritykset antavat eläinkokeellisille toimittajille eteenpäin rahaa. Näitä rahoja eläinkokeelliset toimittajat voivat tietysti käyttää kaikkeen mahdolliseen - myös eläinkokeisiin. Eli välillisesti voi tukea eläinkokeita, vaikka käyttäisi vain listalla olevia tuotteita. Tämä on silti sata kertaa parempi vaihtoehto, kuin täysin eläinkokeellisen tuotteen ostaminen.
3. Listalle pääsee eläinkokeellisten yritysten tytäryhtiöt, esimerkiksi L'Orealin tytäryhtiö The Body Shop. Se yhteys toisaalta merkitään sinne. Jos ei muilta hyvää tuotetta löydy, käytän itse esimerkiksi juuri The Body Shoppia viimeisessä tarpeessa, mutta mielestäni heidän tuotteidensa käyttäminen ei ole ongelmatonta. Niitä käyttämällä ojentaa rahat suuryhtiö L'Orealille, joka todella todennäköisesti käyttää ne rahat lähinnä eläinkokeisiin. Mutta jos pitää valita kahdesta pahasta, eläinkokeellisen yrityksen tytäryhtiö on taaskin parempi vaihtoehto kuin itse eläinkokeellinen yritys. The Body Shopilta ostaminen on vähemmän ongelmallista kuin itse L'Orealilta ostaminen.
4. Standardissa koko eläinkuntaa ei määritellä suojeltavaksi!
Tämä on isoin puute. Tämän takia on mielestäni harhaanjohtavaa edes
nimittää listaa "eläinkokeettoman kosmetiikan listaksi". Jos yritys
testaa tuotteitaan millään eläimellä, se ei ole eläinkokeeton -
riippumatta siitä, mitä mieltä on minkäkin kehitysasteisen eläimen
arvosta.
"Suojelluiksi eläimiksi määritellään muut kuin ihmislajiin kuuluvat elävät selkärankaiset ja kaikki meritursas-lajiin* kuuluvat selkärangattomat siitä kehitysasteesta lähtien, kun nämä ovat kykeneviä itsenäiseen ruokailuun. Kaikki tällaiset sikiö- toukka- tai alkiovaiheessa olevat selkärankaiset luokitellaan suojelluiksi eläimiksi vain siitä kehitysvaiheesta lähtien kun - a) nisäkkään, linnun tai matelijan tapauksessa puolet tiineys- tai haudonta-ajasta on kulunut. b) muissa tapauksissa eliö kykenee itsenäiseen ruokailuun.
*Tähän lasketaan Euroopan elintarviketurvallisuusviraston nimissä toimivan eläinten terveys ja hyvinvointi- lautakunnan suositusten mukaisesti kuuluviksi ympyräsuiset (limanahkiainen), pääjalkaiset (mustekalat, kalmarit) äyriäiset (hummerit, ravut, katkaravut) sekä näiden sikiö- ja toukkavaiheet."
Eli esimerkiksi kananmunan alkiolla ja nisäkkään sikiöllä saa tehdä
testejä, jos alle puolet haudonta- tai tiineysajasta on kulunut ja nämä
eivät vielä kykene itsenäiseen ruokailuun. En tiedä käytännössä, miten
nisäkkään sikiöllä voi tehdä testejä, mutta luvallista se näemmä on.
Hyönteisiä ei ollenkaan määritellä suojeltaviksi eläimiksi, eli esimerkiksi Animalian listalla oleva Ecover testaa vesikirpuilla. Nilviäisiä ei myöskään mainita suojeltavissa eläimissä, eli etanoilla ja simpukoilla saa testata vapaasti. En lähde edes luettelemaan kaikkia muita selkärangattomien lajeja, joilla saa testata, koska niitä on ihan valtavasti.
Tuotteita saa myös testata kudossoluilla, jotka on otettu laboratorio- tai teuraseläimistä.
Silti, uskomatonta kyllä, EU:n eläinkoelainsäädännön mukaan vielä vähemmän eläimiä kuuluu suojeltaviin eläimiin: selkärangattomista vain pääjalkaiset ovat suojeltavia eläimiä. Lisäksi vielä vanhemmilla sikiöillä saa suorittaa testejä. Eli EU:n määritelmänä "eläinkokeettomuus" ei myöskään tarkoita eläinvapaata, ja monet tälle perustuvat sertifikaatit perustuvat siihen, mitkä EU katsoo suojeltaviksi eläimiksi. Todella huolestuttavaa.
 |
| Agda paheksuu. Sori, kevennystä. |
Plussia listasta löytyy myös:
1. Kolmas osapuoli tarkistaa yritykset vähintään kolmen vuoden välein, jotta voidaan olla
varmoja, että yritykset ovat pitäytyneet eläinkokeettomuudessa. Eli lista ei perustu vain yrityksien omaan lupaukseen. Tän takia oon ite käyttänyt eniten tällä listalla olevia tuotteita - koska oon niin epäluuloinen, eikä yritysten omat lupaukset vakuuta mua kovin helposti.
2. On mielestäni epätodennäköistä, että moni listalla oleva yritys tai niiden toimittaja testais pelkästään osalla selkärangattomista eläimistä, jos testaa eläimillä. Yleensä testejä halutaan tehdä juuri selkärangallisilla, jotta ne muistuttais edes jotenkin ihmistä ja testit ois luotettavia (vaikka eihän ne ikinä oo, koska esimerkiks rotta ei silti oo ihminen eikä sillä oo ihmiskudosta).
3. Listalta löytyy erikseen, mitkä yritykset ovat kokonaan ainesosiltaan vegaanisia ja osasta löytyy täältä tiedot yksittäisten yritysten ainesosiltaan vegaanisista tai epävegaanisista tuotteista.
Haluan vielä loppuun korostaa, että en ole esimerkiksi sitä mieltä, että HCS olisi turha sertifikaatti. Jos sen näkee yhdessä Vegaanimerkin kanssa, se on mielestäni luotettavampi kuin pelkkä vegaanimerkki. Haluan kuitenkin jakaa tietoa ihmisille siitä, että lista ei ole täysin eläinkokeeton ja te saatte itse päättää, mitä sillä tiedolla teette. Mulla ei ole myöskään mitään vastaan itse Animaliaa järjestönä (saatika heidän työntekijöitään tai vapaaehtoisiaan, huipputyyppejä), mun mielestä itse järjestö on tosi tärkeä ja oleellinen eläinten oikeuksien ajaja yhdessä muiden kanssa, vaikka en itse juuri voi enää luottaa HCS:n nämä asiat selvitettyäni.
